Hupsista.. kesä onkin jo melkein vietetty, ja kolme kuukautta hurahtanut poissa blogista.
Suokit lisääntyivät kolmella hienolla varsalla, joista yksi on ihanan Hopun ihana pieni Bianca. Ratsastettavat tammat ovat möllöttäneet koko kesän laitumella Rannikossa, ja siellä olemme käyneet jonkun verran tunneilla sekä humputtelemassa maastossa. Parin viikon päästä tammat palaavat Espooseen, ja alkaa arki.
Hopun tähtipää varsa Bianca (s. 2013) laitumella
Hopun tähtipää varsa Snapsi (s. 2010) maastoratsastuksella
Syksy näyttää työteliäältä, mutta kivalta! Ratsastettavana minulla on nuori sph-tamma Liia, jonka kanssa on luvassa valmennusta koulussa ja esteillä, ratsuttajallakin käydään, ja lisäksi tietenkin maastoillaan. Liian kanssa tähtäimessä on seuratason HeC-luokat jo nyt syksyllä. Liia on erittäin miellyttävä ratsastaa ja liikkeiltään laadukkaan oloinen tamma, joten odotan innolla harjoitusten edistymistä. Mielenkiinnolla odotan muutenkin nuoren hevosen kanssa puuhailua ja oppimista.
Liia (s. 2009) tutustumassa maastoesteisiin (kuva: Johanna Häggman)
Toisena harrastuskaverina on nyt vuokraponini SH-ruuna Into, jonka kanssa ryhdymme valmentautumaan valjakkoajossa. Inton kanssa olemmekin kesän mittaan jo treenailleet Maken ja tallimestari Hennan valmennuksissa ajoa ja ohjasajoa, ja käyneet myös poniravikoulussa leirillä. Elokuun alussa esiinnyimme Vermon poninäyttelyssä sekä Driving Class- että ohjasajoluokissa. Into on oikein osaava jo entuudestaan, joten kunhan yhteistyö tästä hitsaantuu, niin helppoihin valjakkoluokkiin voimme varmasti jo kohta pian mennä kilpailemaan.
Ajattelin, että aloitamme Inton kanssa muun treenin ohella myös muodikkaasti juoksukoulun. Jos on ikinä mitään hinkua valjakossa maratonille, niin molemmilla pitää olla rautainen kunto. Into saa aloittaa intervallitreenit kevyesti käsihevosena, kun taas itselleni pieni juoksentelu ja kiipeily tekee varmasti oikein hyvää. Muuten en varmasti ehtisikään lenkkipolulle.
Inton kanssa Vermossa (kuva: Ida Paasivaara)
Lisäksi olen pääsemässä pitkästä aikaa vallan ratsastuskouluun oppiin. Ystäväni Annan kanssa olemme varanneet estetunteja Enjalan tallilta, jonne menemme kahden hengen tunnille silloin tällöin. Virkistävää vaihtelua, ja toivottavasti siinä sivussa tulee hissukseen myös lisää sujuvuutta hyppäämiseen.
Näin. Olen kyllä aika onnekas kun minulla on kaikkea tätä!
Heppa! 